Haluatko tiedon uusimmista ammattikirjoista ja tarjouksista? Tilaa uutiskirjeemme.

Tunnista tunteesi, hallitse elämääsi

Psykologi ja psykoterapeutti Katja Myllyviita huomasi työskennellessään asiakkaidensa kanssa, että esimerkiksi masennus alkoi helpottamaan, mitä paremmin asiakas tunnisti ja havannoi tunteitansa ja oppi hyväksymään niitä. Ahdistusta voi helpottaa oppimalla säätelemään tunteitaan. Tästä lähtökohdasta hän teki uuden kirjan Tunne tunteesi. Ikävät tunteet ovat epämiellyttäviä, joten sinänsä ei ole ihme, että teemme kaikkemme välttääksemme niitä. Tunteisiin liittyy vahva hallinnan menettämisen pelko. Omien reaktioiden hallitseminen on haastavaa monille.

— Tunne ohjaa käyttäytymistämme joko kohti jotain tai poispäin siitä. Käyttäytymisen tasolla pyrimme minimoimaan ikävältä tuntuvia tunteita ja teemme sen sijaan asioita, jotka synnyttävät miellyttäviä tunteita. Siksi alamme helposti välttää tilanteita, jotka herättävät meissä epämiellyttäviä tunteita. Hankalien tilanteiden välttäminen puolestaan pitää yllä uskomusta tilanteen vaarallisuudesta ja samalla elämä kaventuu. On siis tärkeää oppia sietämään epämiellyttäviä tunteita, jotta elämämme ei kapeudu ikävien tunteiden välttelyn seurauksena, kertoo Myllyviita.

Tunteet viestivät merkityksellisyydestä


Tunteiden tarkoitus on saada meidät ponnistelemaan itselle merkityksellisien asioiden puolesta tai vetäytymään pois.
— Tunteet kertovat tarpeistamme. Jos ohitamme tunteemme säännönmukaisesti, kykymme tunnistaa omia tarpeitamme heikkenee. Omien tarpeiden laiminlyönnin myötä myös käsityksemme omasta minuudesta alkaa häilyä. Tuolloin voi olla vaikea enää tunnistaa, kuka minä olen ja mitä minä haluan. Lisäksi tunteiden tukahduttaminen voi lisätä pelkoa voimakkaita tunteita kohtaan. Tunteen viesti jää kuulematta, jos tunne itsessään nousee pääosaan ja tunteen herättämä tarve tulee ohitetuksi. Hyvä esimerkki tästä liittyy vihan tunteeseen: pitkään ajateltiin, että vihasta pääsee purkamalla sitä, kuten repimällä puhelinluetteloa tai hakkaamalla nyrkkeilysäkkiä. Tällainen niin sanottu vihan purku auttaa toki fyysiseen paineeseen, jota vihan tunne ja siihen liittyvät fysiologiset muutokset tuottavat kehossa. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että edellä kuvatun kaltaiset menetelmät itse asiassa lisäävät vihan tunnetta. Jos sen sijaan tutkitaan, mistä tarpeesta vihan tunne syntyi, löydetään vihan tarkoitus tässä tilanteessa. Tämän jälkeen voimme ilmaista oman tarpeemme kyseisessä tilanteessa, jolloin voimme kenties myös vaikuttaa ympäröiviin olosuhteisiin. Vaikka olosuhteet eivät muuttuisi, olomme paranee, kun ilmaisemme ääneen omia tarpeitamme.
— Puolusta itsesi ja osoita toiminnallasi, että omat tarpeesi ovat sinulle tärkeitä: se parantaa myös itsetuntoa, kehottaa Myllyviita.

Tunnetaitoja voi opetella kuka tahansa

Tunnetaitojen opettamisesta lapsille puhutaan paljon, ja materiaalia siihen onkin jo melko runsaasti. Tunnetaitoja voi kuitenkin opetella missä iässä tahansa. Kun tunteensa tunnistaa ja ottaa tunteet vastaan varhaisessa vaiheessa, tunteen ei tarvitse kasvaa niin suuriin mittasuhteisiin tullakseen huomioiduksi. Ihmissuhdetyössä on tärkeää palautua päivän mittaan saadusta tunnekuormasta. Tunteet, jotka on ohitettu pitkään, voivat aiheuttaa myös fyysisiä sairauksia kehon taistele tai pakene -reaktion jäädessä päälle.

— Toivon tämän kirjan ajatusten, harjoitusten ja
esimerkkien auttavan sekä sosiaali- ja terveysalan
ammattilaisia että heidän asiakkaitaan kohti myötätuntoista
ja hyväksyvää suhtautumista tunteisiin liittyvissä
pulmissa.

Kirjan sisältämiä harjoituksia voi tehdä asiakastapaamisten yhteydessä tai niitä voi antaa asiakkaalle kotitehtäväksi. Itsetuntemuksen apuvälineenä tätä kirjaa voi käyttää sekä työntekijä että asiakas.
— Huolehdi ensisijaisesti itsestäsi, omista kehosi ja mielesi tarpeista. Näin jaksat olla läsnä oleva, turvallinen aikuinen sekä töissä että kotona. Samalla annat parhaan mallin lapsillesi, työkavereillesi ja asiakkaillesi. Käy myös säännöllisesti läpi oma ajankäyttösi ja arvioi, käytätkö aikasi arvojesi mukaisesti ja onko elämäsi mielekästä, kehottaa Myllyviita.
Kirjan kirjoittaja Katja Myllyviita on psykologi ja kognitiivinen psykoterapeutti. Hän on toiminut kymmenen vuotta psykologina HUSin nuorisopsykiatriassa ja viisi viime vuotta psykoterapeuttina ja Kelan palveluntuottajana. Hän on kirjoittanut myös ammatillisia kirjoja työnsä ohessa.

 

Tee nämä harjoitukset kirjasta!

Tutki tunnetta

1. Pysähdy ja tutki uteliaasti jotain tuntemaasi tunnetta. Nimeä se ja arvioi siinä tapahtuvat hetkittäiset muutokset. Arvioi sen intensiteetti asteikolla 1-10. Onko se kasvamassa vai hiipumassa? Pyri olemaan muuttamatta tunnetta millään tavoin. Kuvaile sitä samalla tavalla kuin tutkija havainnoi kohdettaan — objektiivisesti ja uteliaasti pyrkimättä muuttamaan tutkimuskohdettaan millään tavalla.
2. Havainnoi hengitystäsi, kun hengität sisään ja ulos. Kuvittele hengityksen raivaavan tunteelle tilaa kehossasi. Anna tunteelle sen kaipaama tila ja hengitä syvään niin, että tunnet pallean liikkuvan hengityksen tahdissa.
3. Sinun ei tarvitse pitää tunteesta, mutta voit pyrkiä hyväksymään sen olemassaolon tällä hetkellä. Voit antaa sille tilaa, koska se tuntuu nyt tarvitsevan sitä.
4. Jos tunteesi olisi esine, minkä kokoinen se olisi? Minkä värinen? Kuinka painava? Raivaa sille riittävästi tilaa hengittämällä syvään ja rauhallisesti. Sinun ei tarvitse muuttaa tunnetta millään tavalla. Pyri vain hyväksymään tunne sellaisena kuin se tällä hetkellä ilmenee.
5. Missä kohtaa kehoa tunne tuntuu voimakkaimmin? Laita kätesi tuon kehon osan päälle. Tunne, kuinka kätesi lämmittää ja suojaa tuota kohtaa hellästi.
6. Muistuta itseäsi siitä, että tunteesi on aivan normaali, vaikka se tuntuisi kuinka epämiellyttävältä. Suurin osa normaaleista tunteista koetaan yleensä epämiellyttävinä. Näitä ovat esimerkiksi viha, pelko, suru, syyllisyys ja inho. Kun tunnet jotain näistä tunteista, voit onnitella itseäsi, koska olet samalla inhimillisyyden ytimessä. Koet jotain sellaista, mitä kaikki maailman ihmiset kokevat.

Rasittavat ihmissuhteet

Pidä viikon ajan kirjaa sosiaalisista tilanteista, jotka koit jollain tapaa rasittaviksi. Kirjaa joka päivä yksi
hankala tilanne seuraavien kysymysten osalta.
• Keitä tilanteeseen osallistui? Mitä asiaa käsiteltiin?
• Mistä seikoista tilanteen vaikeus syntyi?
• Mitä olisit toivonut tilanteessa? Mitä arvelet muiden toivoneen?
• Hyödyttikö tilanne sinua millään tavalla? Miten arvelet muiden hyötyneen?
• Mitä ajatuksia tilanne sinussa herätti?
• Mitä tunsit kehossasi tuossa tilanteessa?
• Mitä tunteita tunnistit tilanteessa? Entä sen jälkeen?
• Onko asia ratkennut? Miten sen voisi ratkaista?

 

Totta vai tarua?

”Tunteet ovat kuin suonsilmä —
kun sinne vahingossa astuu, ei sieltä ole
enää poispääsyä.”

Kolme myyttiä tunteista:

1) Negatiiviset tunteet ovat merkki heikkoudesta.
Suuri osa ihmisen perustunteista tuntuu epämiellyttäviltä ja osittain hallitsemattomilta. Tämän takia voit määritellä ne merkiksi heikkoudesta. Koet näitä tunteita, kun ympäristösi ei vastaa toiveitasi. Tästä seuraa, että koet elämässäsi varsin usein epämiellyttäviä tunteita. On kuitenkin tärkeää tuntea, koska kun mikään ei liikuta, myös miellyttävät tunteet latistuvat. Kun tunteet eivät enää liikuta, ei ole motivaatiota tehdä mitään. Ilman tunteita ajelehdit elämässä ilman maamerkkejä, karttaa ja kompassia. Tunteiden tunnistaminen ja niiden sääteleminen on vahvuutta, koska silloin tiedät, minne olet menossa ja minkä takia.
2) Negatiiviset tunteet tarkoittavat, että elämässäni on jotain vialla.
Vaikka elämäsi olisi täydellistä, et voi silti välttää kokemasta myös epämiellyttäviä tunteita. Jos kuitenkin huomaat jonkin yksittäisen tunteen vievän jatkuvasti tilaa muilta tunteilta, pysähdy tutkimaan asiaa tarkemmin. Epämiellyttävät tunteet toimivat usein viestintuojana.
3) Negatiiviset tunteet tarkoittavat, että minussa on jotain vialla.
Tunteiden kokeminen on vain merkki siitä, että olet elossa. Mieti tunnetta näiden kysymysten avulla: Onko sinulla taipumus välttää tuota samaa tunnetta? Vai onko sinulla taipumus tulkita tilanteita siten, että tuo tunne saa vahvistusta? Pysyäkseen yllä tunne tarvitsee polttoainetta. Millä tavalla ruokit kyseistä tunnetta?

 

Katja Myllyviita, miksi kirjoitit tämän kirjan?

Innostun ja uppoudun mielelläni asioihin, jotka koen tärkeiksi. Tämän vuoksi olen kirjoittanut kirjoja asioista, joiden olen nähnyt lievittävän ihmisten kokemaa kärsimystä. Minulle psykoterapeuttina on tärkeää auttaa asiakasta löytämään ongelmista niiden alla piilevä tarkoituksenmukaisuus. Se auttaa olemaan armollisempi sekä itseään että maailmaa kohtaan. Tunteisiin näyttää liittyvän usein taipumus arvottaa tunteet hyviin ja pahoihin. Uskomus joidenkin tunteiden lähtökohtaisesta pahuudesta tuottaa ihmisille paljon turhaa kärsimystä, jonka toivon lievittyvän yhteen kokoamani tutkimustiedon ja soveltuvien harjoitusten avulla.

 


Tunne tunteesi
• Tunteet tarjoavat meille tärkeää tietoa, joka auttavat meitä tekemään päätöksiä ja toimimaan tehokkaasti.
• Meidän on hyödyllistä tunnistaa ja säädellä omia tunteitamme.
• Kun opit käsittelemään tunteita, löydät omat arvosi ja mielekästä sisältöä elämääsi. Samalla edistät terveyttäsi ja saat mahdollisuuden parantaa ihmissuhteitasi.

Tunne tunteesi -kirja kertoo tunteista. Psykoterapeutti, tietokirjailija Katja Myllyviita on havainnut työssään, että masennus alkaa helpottaa, kun asiakas oppii tunnistamaan ja hyväksymään itsessään erilaisia epämiellyttäviä tunteita. Ahdistus puolestaan vähenee, kun tunteitaan oppii säätelemään.

Tämän kirjan tarkoituksena on auttaa lukijaa tunnistamaan tunteisiin liittyviä vaikeuksia, kohtaamaan hankaliksi koettuja tunteita ja hyödyntämään tunteiden tarkoituksenmukaisuutta omassa elämässä, ihmissuhteissa ja itselle tärkeiden asioiden edistämisessä. Kirjan harjoitukset auttavat sinua rauhoittumaan ja säätelemään tunteitasi.
Tilaa tästä>>

Chat - Asiakaspalvelija on paikalla

  • Hei, miten voin auttaa? Kirjoita kysymyksesi alla olevaan laatikkoon ja paina lähetä.